Vismutti
83
Bi
Ryhmä
15
Jakso
6
Lohko
p
Protonia
Elektronit
Neutronia
83
83
126
Yleiset ominaisuudet
Järjestysluku
83
Atomipaino
208,9804
Massaluku
209
Luokka
Muut metallit
Väri
Harmaa
Radioaktiivisuus
Ei
Saksan sanasta Weisse Masse, valkoinen massa
Kiderakenne
Päätepintakeskinen monokliininen
Historia
Vismut on tunnettu antiikin ajoista asti, joten kenellekään yksittäiselle henkilölle ei anneta kunniaa sen löytämisestä.
Alkuaine sekoitettiin varhaisina aikoina tinaan ja lyijyyn sen samankaltaisuuden vuoksi näiden alkuaineiden kanssa.
Vuonna 1753 ranskalainen kemisti Claude François Geoffroy osoitti, että tämä metalli on erillinen lyijystä ja tinasta.
Alkuaine sekoitettiin varhaisina aikoina tinaan ja lyijyyn sen samankaltaisuuden vuoksi näiden alkuaineiden kanssa.
Vuonna 1753 ranskalainen kemisti Claude François Geoffroy osoitti, että tämä metalli on erillinen lyijystä ja tinasta.
Elektroneja elektronikuorilla
2, 8, 18, 32, 18, 5
Orbitaalirakenne
[Xe] 4f14 5d10 6s2 6p3
Vismutilla on epätavallisen korkea sähkövastus metalliksi
Fyysiset ominaisuudet
Olomuoto
Kiinteä
Tiheys
9,78 g/cm3
Sulamispiste
544,65 K | 271,5 °C | 520,7 °F
Kiehumispiste
1837,15 K | 1564 °C | 2847,2 °F
Sulamislämpö
10,9 kJ/mol
Höyrystymislämpö
160 kJ/mol
Ominaislämpökapasiteetti
0,122 J/g·K
Esiintyvyys maankuoressa
2,5×10-6%
Esiintyvyys maailmankaikkeudessa
7×10-8%
CAS-numero
7440-69-9
PubChem CID-numero
5359367
Atomiominaisuudet
Atomisäde
156 pm
Kovalenttisäde
148 pm
Elektronegatiivisuus
2,02 (Paulingin asteikko)
Ionisoitumispotentiaali
7,2856 eV
Moolitilavuus
21,3 cm3/mol
Lämmönjohtavuus
0,0797 W/cm·K
Hapetusluvut
-3, 3, 5
Käyttö
Vismutilla on epätavallisen korkea sähkövastus metalliksi
Vismuttia pidetään myrkyttömänä
Isotooppi
Vakaat isotoopit
-Epävakaat isotoopit
184Bi, 185Bi, 186Bi, 187Bi, 188Bi, 189Bi, 190Bi, 191Bi, 192Bi, 193Bi, 194Bi, 195Bi, 196Bi, 197Bi, 198Bi, 199Bi, 200Bi, 201Bi, 202Bi, 203Bi, 204Bi, 205Bi, 206Bi, 207Bi, 208Bi, 209Bi, 210Bi, 211Bi, 212Bi, 213Bi, 214Bi, 215Bi, 216Bi, 217Bi, 218Bi