Holmium
67
Ho
Ryhmä
Ei saatavilla
Jakso
6
Lohko
f
Protonia
Elektronit
Neutronia
67
67
98
Yleiset ominaisuudet
Järjestysluku
67
Atomipaino
164,93032
Massaluku
165
Luokka
Lantanoidit
Väri
Hopea
Radioaktiivisuus
Ei
Latinan sanasta Holmia, Stockholm
Kiderakenne
Yksinkertainen kuusikulmainen
Historia
Holmium löydettiin sveitsiläisten kemistien Marc Delafontainen ja Jacques-Louis Soretin toimesta vuonna 1878.
He huomasivat silloin tuntemattoman alkuaineen poikkeavat spektrografiset absorptiokaistat.
Myöhemmin vuonna 1878 Per Teodor Cleve löysi alkuaineen itsenäisesti työskennellessään erbiamaan parissa.
He huomasivat silloin tuntemattoman alkuaineen poikkeavat spektrografiset absorptiokaistat.
Myöhemmin vuonna 1878 Per Teodor Cleve löysi alkuaineen itsenäisesti työskennellessään erbiamaan parissa.
Elektroneja elektronikuorilla
2, 8, 18, 29, 8, 2
Orbitaalirakenne
[Xe] 4f11 6s2
Holmiumilla on korkein magneettinen vahvuus mistä tahansa luonnossa esiintyvästä alkuaineesta
Fyysiset ominaisuudet
Olomuoto
Kiinteä
Tiheys
8,795 g/cm3
Sulamispiste
1734,15 K | 1461 °C | 2661,8 °F
Kiehumispiste
2993,15 K | 2720 °C | 4928 °F
Sulamislämpö
17 kJ/mol
Höyrystymislämpö
265 kJ/mol
Ominaislämpökapasiteetti
0,165 J/g·K
Esiintyvyys maankuoressa
0,00012%
Esiintyvyys maailmankaikkeudessa
5×10-8%
CAS-numero
7440-60-0
PubChem CID-numero
23988
Atomiominaisuudet
Atomisäde
176 pm
Kovalenttisäde
192 pm
Elektronegatiivisuus
1,23 (Paulingin asteikko)
Ionisoitumispotentiaali
6,0215 eV
Moolitilavuus
18,7 cm3/mol
Lämmönjohtavuus
0,162 W/cm·K
Hapetusluvut
3
Käyttö
Holmiumilla on korkein magneettinen vahvuus mistä tahansa luonnossa esiintyvästä alkuaineesta
Holmiumilla katsotaan olevan alhainen myrkyllisyys
Isotooppi
Vakaat isotoopit
165HoEpävakaat isotoopit
140Ho, 141Ho, 142Ho, 143Ho, 144Ho, 145Ho, 146Ho, 147Ho, 148Ho, 149Ho, 150Ho, 151Ho, 152Ho, 153Ho, 154Ho, 155Ho, 156Ho, 157Ho, 158Ho, 159Ho, 160Ho, 161Ho, 162Ho, 163Ho, 164Ho, 166Ho, 167Ho, 168Ho, 169Ho, 170Ho, 171Ho, 172Ho, 173Ho, 174Ho, 175Ho