Praseodyymi
59
Pr
Ryhmä
Ei saatavilla
Jakso
6
Lohko
f
Protonia
Elektronit
Neutronia
59
59
82
Yleiset ominaisuudet
Järjestysluku
59
Atomipaino
140,90765
Massaluku
141
Luokka
Lantanoidit
Väri
Hopea
Radioaktiivisuus
Ei
Kreikan sanoista prasios, vihreä, ja didymos, kaksos
Kiderakenne
Yksinkertainen kuusikulmainen
Historia
Praseodyymi tunnistettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1885 Wienissä itävaltalaisen kemistin Carl Auer von Welsbachin toimesta.
Se löydettiin didyymistä, aineesta, jonka Carl Gustav Mosander virheellisesti sanoi olevan uusi alkuaine vuonna 1841.
Puhdas metallinen praseodyymi tuotettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1931.
Se löydettiin didyymistä, aineesta, jonka Carl Gustav Mosander virheellisesti sanoi olevan uusi alkuaine vuonna 1841.
Puhdas metallinen praseodyymi tuotettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1931.
Elektroneja elektronikuorilla
2, 8, 18, 21, 8, 2
Orbitaalirakenne
[Xe] 4f3 6s2
Praseodyymi säilytetään yleensä kevyen mineraaliöljyn alla tai sinetöitynä lasiin
Fyysiset ominaisuudet
Olomuoto
Kiinteä
Tiheys
6,773 g/cm3
Sulamispiste
1208,15 K | 935 °C | 1715 °F
Kiehumispiste
3793,15 K | 3520 °C | 6368 °F
Sulamislämpö
6,9 kJ/mol
Höyrystymislämpö
330 kJ/mol
Ominaislämpökapasiteetti
0,193 J/g·K
Esiintyvyys maankuoressa
0,00086%
Esiintyvyys maailmankaikkeudessa
2×10-7%
CAS-numero
7440-10-0
PubChem CID-numero
23942
Atomiominaisuudet
Atomisäde
182 pm
Kovalenttisäde
203 pm
Elektronegatiivisuus
1,13 (Paulingin asteikko)
Ionisoitumispotentiaali
5,473 eV
Moolitilavuus
20,8 cm3/mol
Lämmönjohtavuus
0,125 W/cm·K
Hapetusluvut
2, 3, 4
Käyttö
Praseodyymi säilytetään yleensä kevyen mineraaliöljyn alla tai sinetöitynä lasiin
Praseodyymiä pidetään kohtalaisesti myrkyllisenä
Isotooppi
Vakaat isotoopit
141PrEpävakaat isotoopit
121Pr, 122Pr, 123Pr, 124Pr, 125Pr, 126Pr, 127Pr, 128Pr, 129Pr, 130Pr, 131Pr, 132Pr, 133Pr, 134Pr, 135Pr, 136Pr, 137Pr, 138Pr, 139Pr, 140Pr, 142Pr, 143Pr, 144Pr, 145Pr, 146Pr, 147Pr, 148Pr, 149Pr, 150Pr, 151Pr, 152Pr, 153Pr, 154Pr, 155Pr, 156Pr, 157Pr, 158Pr, 159Pr