Barium
56
Ba
Ryhmä
2
Jakso
6
Lohko
s
Protonia
Elektronit
Neutronia
56
56
81
Yleiset ominaisuudet
Järjestysluku
56
Atomipaino
137,327
Massaluku
137
Luokka
Maa-alkalimetallit
Väri
Hopea
Radioaktiivisuus
Ei
Kreikan sanasta barys, raskas
Kiderakenne
Tilakeskinen kuutiollinen
Historia
Carl Wilhelm Scheele tunnisti bariumin uudeksi alkuaineeksi vuonna 1774.
Barium eristettiin ensimmäistä kertaa sulatettujen bariumsuolojen elektrolyysin avulla vuonna 1808 Sir Humphry Davyn toimesta Englannissa.
Robert Bunsen ja Augustus Matthiessen saivat puhdasta bariumia elektrolysoimalla sulatettua bariumkloridin ja ammoniumkloridin seosta.
Barium eristettiin ensimmäistä kertaa sulatettujen bariumsuolojen elektrolyysin avulla vuonna 1808 Sir Humphry Davyn toimesta Englannissa.
Robert Bunsen ja Augustus Matthiessen saivat puhdasta bariumia elektrolysoimalla sulatettua bariumkloridin ja ammoniumkloridin seosta.
Elektroneja elektronikuorilla
2, 8, 18, 18, 8, 2
Orbitaalirakenne
[Xe] 6s2
Pieninä annoksina barium toimii lihasstimulanttina
Fyysiset ominaisuudet
Olomuoto
Kiinteä
Tiheys
3,594 g/cm3
Sulamispiste
1000,15 K | 727 °C | 1340,6 °F
Kiehumispiste
2170,15 K | 1897 °C | 3446,6 °F
Sulamislämpö
8 kJ/mol
Höyrystymislämpö
140 kJ/mol
Ominaislämpökapasiteetti
0,204 J/g·K
Esiintyvyys maankuoressa
0,034%
Esiintyvyys maailmankaikkeudessa
1×10-6%
CAS-numero
7440-39-3
PubChem CID-numero
5355457
Atomiominaisuudet
Atomisäde
222 pm
Kovalenttisäde
215 pm
Elektronegatiivisuus
0,89 (Paulingin asteikko)
Ionisoitumispotentiaali
5,2117 eV
Moolitilavuus
39,24 cm3/mol
Lämmönjohtavuus
0,184 W/cm·K
Hapetusluvut
2
Käyttö
Pieninä annoksina barium toimii lihasstimulanttina
Vesiliukoiset barium yhdisteet ovat myrkyllisiä
Isotooppi
Vakaat isotoopit
130Ba, 132Ba, 134Ba, 135Ba, 136Ba, 137Ba, 138BaEpävakaat isotoopit
114Ba, 115Ba, 116Ba, 117Ba, 118Ba, 119Ba, 120Ba, 121Ba, 122Ba, 123Ba, 124Ba, 125Ba, 126Ba, 127Ba, 128Ba, 129Ba, 131Ba, 133Ba, 139Ba, 140Ba, 141Ba, 142Ba, 143Ba, 144Ba, 145Ba, 146Ba, 147Ba, 148Ba, 149Ba, 150Ba, 151Ba, 152Ba, 153Ba